Miksi ruoppaamme?

Hannusjärven syvyys on noin 1,8 metriä. Pohjasedimentin pintaosa on erittäin vesipitoista höttöä. Se lähtee helposti liikkeelle, samentaa vettä ja aiheuttaa järven sisäistä kuormitusta.

Ruoppauksella pyrimme:

• poistamaan pohjasedimenttiä, jonka mukana poistuu pohjaan varastoituneita ravinteita
• lisäämään vesitilavuutta
• parantamaan järven virkistyskäyttöä, kun uinti ei enää sekoita mutaa pintaveteen

Päätimme hakea ruoppauslupaa pienimuotoiselle ruoppaukselle. Saimme luvan vuonna 2003. Lupamenettely oli aika monimutkainen maisemointilupineen ja läjitysalueineen. Nykyisin pienimuotoinen ruoppaus ei enää vaadi lupaa.

Yhdistys osti keväällä 2003 Mamec-kevytimuriruoppauslaitteen. Se imee mutaa ja laitteen terien silppuamaa pientä kasvisjätettä. Se ei kaiva pohjaa eikä sovi kivikkoon tai savikkoon. Laitteen moottori on 4.0 hv, polttoainetankki 2,5 l ja kokonaispaino 40 kg. Sen suurin tuotto on 900 l/min ja maksimi-imusyvyys n. 2 m. Lietteen siirtomatka eli poistoletkun pituus voi olla 100–150 m riippuen korkeuseroista. Yhdistyksen jäsen, Jaakko Forssén, rakensi ruoppauslaitetta varten ponttonilautan, joka kantaa hyvin kaksi henkilöä.

Tavoitteenamme oli, että rannan asukkaat poistavat pohjamutaa 30–50 cm oman rantansa leveydeltä. Muta pumpataan kunkin kiinteistön läjitysalueelle. Ruopata saa vain kylmän veden aikaan syksyllä, jotta vesi ei sotkeennu. Tosin imuruoppaus ei juuri aiheuta veden sameutumista. Ruoppauksessa on hyvä olla mukana kolme henkilöä: kaksi lautalla ja yksi maissa. Läjitysaluetta on seurattava tarkasti, ettei järvestä pumpattu liete valu takaisin järveen.

Geotuubi

Seurasimme myös alan kehitystä ja kiinnitimme huomiomme uuteen geotuubimenetelmään. Totesimme, että geotuubimenetelmällä ruoppaaminen poistaa monia ruoppaukseen liittyviä ongelmia:

• pumpattavan lietteen käsittelyyn tarvittava maa-alue on pieni (12 metriä x 17 metriä)
• järveen palautettava vesi saadaan eroteltua lietteestä tehokkaasti
• ruoppauslieteallasta eli läjityspaikkaa ei tarvita
• järveen palautuva vesi on ravinteetonta ja puhdasta
• geotuubiin varastoituva kiintoaines mahtuu pieneen tilaan, koska sen vesipitoisuus on alhainen
• kiintoaines kuivuu talven aikana edelleen ja jäljelle jäävän aineksen poiskuljetuskustannukset ovat pienemmät kuin perinteisin tavoin ruopattaessa

Saimme luvat ja rahoituksen kuntoon 2007 ja päätimme ensimmäisenä yhdistyksenä Suomessa toteuttaa geotuubiruoppauksen talkoovoimin. Tuubia varten tasoitettiin 17 metriä pitkä ja 8 metriä leveä kenttä, jonka ympärille tehtiin noin puoli metriä korkeat vallit. Allas viimeisteltiin vedenpitävillä pressuilla, joiden päälle levitimme geotuubin. Altaasta vedimme järveen letkun, jonka kautta tuubin suodattama puhdas vesi palautuisi järveen. Sijoitimme kentän viereen 1000 litran kemikaaliseossäiliön. Sen päälle asennettiin kemikaalisekoitin, jonka moottorin teho oli 1,5 Kw (3-vaihevirta).

Järveen laitettiin uppopumppu, josta vedettiin letku puhtaan veden pumppaamiseksi sekoittimeen. Sekoittimeen asennettiin myös pieni pohjapumppu, joka pumppaisi lieteletkuun yhdistetyn letkun kautta kemikaaliseosta geotuubiin.

Veden ja kiintoaineksen erottava kemikaali oli Ciban kationinen akryyliamidikopolymeeri, ZETAG 8185, jossa oli adipiinihappoa 2–6 %. Ensin kemikaali sekoitettiin porakoneeseen asennetulla maalivispilällä 10 litran ämpärissä, jossa oli 30–40 asteista vettä. Noin 1 %:n seos kaadettiin suuttimen kautta kemikaalisekoittimeen. Ämpärillinen seosta sekoitettiin noin 100 litraan vettä. Kemikaalivettä sekoitettiin noin tunnin ajan ennen käyttöä.

Imimme kevytimuriruoppauslaitteellamme mutaa, joka johdettiin paloletkuja myöten geotuubiin. Juuri ennen geotuubin menoa mutaveteen lisättiin kemikaaliseos. Kemikaali erotti mudan vedestä ja puhdas vesi pääsi poistumaan geotuubin seinämien läpi illan ja yön aikana altaaseen, josta se valui letkua pitkin takaisin järveen.

Oli mielenkiintoista viettää syksyllä 2007 neljä viikkoa lähes päivittäin ja syksyllä 2008 hiukan harvemmin ulkotöissä. Talkoisiin osallistui 19 hansulaista ja talkootunteja kertyi 725. Syksyllä 2007 ruoppasimme 1500 kuutiota ja syksyllä 2008 630 kuutiota. Tuubiin saatiin vuonna 2007 noin 120 kuutiota ja vuonna 2008 noin 44 kuutiota biomassaa. Tuubi avattiin vuonna 2009 ja siellä oli noin noin 100 kuutiota hyvin kuivunutta multaa. Saanto oli 3–4 % pumpatusta lietteestä. Multa vietiin Espoon kaupungin viherpalveluiden kompostiasemalle. Meillä riitti innostusta ja tarpeeksi eläkeläisiä talkoisiin, mutta suosittelemme muille järviyhdistyksille tehokkaampaa pumppauskalustoa.