Hannusjärvi

Koordinaatit 60°09′03″N, 24°41′00″E
Pinta-ala6,1 ha
Tilavuus n. 94000 kuutiota
Keskisyvyysn. 1,6m
Pinnankorkeus 8,1 m
Ikän. 2300 vuotta
Rantaviiva1,2 km
Valuma-alue0,36 km²

Yhteystiedot

Yhdistyksen hallitus: hallitus@hannusjarvi.fi

Perusselvitykset

Yhdistys käynnisti heti perustamisensa jälkeen laajan tutkimusohjelman järven tilasta. Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) juuri oli käynnistänyt järviprojektin Johanna Peltola johdolla. Pääsimme mukaan projektiin keskellä kaupunkia sijaitsevana pienenä järvenä. SLL.n lisäksi meitä auttoivat Uudenmaan vesi- ja ympäristöyhdistys (LUVY) ja Espoon kaupungin ympäristötoimi.

LUVY teki elokuussa1998 veden laadun tutkimuksen ja laati yleiskatsauksen vesikasvillisuudesta. Tutkimuksen rahoitti Espoon ympäristöyhdistys. Sen mukaan järvi oli saavuttanut kiihtyneen rehevöitymisen vaiheen, minkä tunnusmerkkejä ovat mm. alusveden happipitoisuuden väheneminen, uistinvidan nopea lisääntyminen ja levätuotannon kasvaminen.

Järven pohjaa peitti paksu näkinsammalkerros. Koekalastimme ensimmäisen kerran Uudenmaan ympäristökeskuksen verkoilla lokakuussa 1998. Se vahvisti havaintomme kalakuolemista 90-alussa. Kalakanta on vaihtunut ahvenista särkiin.

Koekalastuksen pohjalta teetettiin kalastonhoitosuunnitelma (Valjus 2000), jossa suositettiin haukien istutusta ja särjen tehokalastusta. SLL teki kevättalvella 1999 pohjan sedimenttitutkimuksen. Humuspohja oli hyvin vesipitoinen ja ravinteikas. Planktontuotanto oli lisääntynyt vuosikymmenten ajan, ja järvi oli vähitellen rehevöitynyt.

Espoo teetti SSL:lla Hannusjärven rakennetun ympäristön vesistövaikutusten selvityksen sekä sadevesianalyysin kesällä 1999. Tämä hulevesiselvitys oli harvinaisen kattava ja sisältsi ehdotuksia järven suojelemiseksi. Ottamalla tutkimuksen ehdotukset huomioon valuma-alueen mahdollinen lisärakentaminen voidaan suunnitella paremmin. Myös muutosten vaikutusta järven tilaan on helpompi seurata.

LUVY teki Espoon kaupungin toimeksiannosta Mesoeläinplankton-tutkimuksen. Tutkimus valmistui syyskuussa 2000. Sen keskeinen johtopäätös oli suositus pitkäjänteiseen kunnostustoimintaan. Tutkimusraportissa on lueteltu myös yksityiskohtaisia toimenpidesuosituksia. Näiden perustutkimusten avulla Hannusjärven suojeluyhdistyksen rajalliset taloudelliset ja talkooresurssit on pyritty suuntaamaan tehokkaasti oleellisiin asioihin.

Jatkuvat tutkimukset

Perustutkimusten lisäksi veden laatua seurataan vähintään vuosittain kesäisin ja talvisin tehtävillä vesianalyyseillä. Lisäksi teetetään fosfori ja klorofylli selvityksiä tarpeen mukaan. Happipitoisuutta seurataan jatkuvasti. Pitoisuuden pitää ylittää pohjassakin 4 mikrog/litra. Jos pitoisuus laskee sen alle, biomassa hajoaa hapettomasti ja vesiliukoisten fosfori- sekä typpiyhdisteiden määrä lisääntyy ja aiheuttaa rehevöitymistä. Jos pitoisuus laskee lisää, kalat kuolevat. Järven ilmastuksesta päätetään happipitoisuuden perusteella.

Järven rehevöitymisessä kriittisin ravinne on fosfori. Fosforin ja kokonaistypen pitoisuutta seurataan kolme kertaa kesässä. Samalla mitataan myös klorofylli, joka kuvaa leväkukinnan määrää.

Näkösyvyys on hyvä ja helppo järven voinnin yleismittari. Näkösyvyyden mittaaminen tehdään silmämääräisesti laskemalla mustavalkoinen mittalevy narun päässä kohti pohjaa. Kun valkoinen häviää näkyvistä tarkistetaan narun pituus eli veden syvyys. Kun aloitimme näkösyvyyden mittaukset, se oli selvästi alle metrin, mikä kuvastaa rehevää järveä, jossa on paljon levää. 2000- luvulla tulokset ovat vaihdelleet 90 cm ja 150 cm välillä.

Vesikasvillisuuden levinneisyyttä ja muutoksia on seurattu vuosittain ennen mahdollista niittoa ja sen jälkeen. Tutkimukset ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet harkitaan vuosittain. Siten pystymme seuraamaan toimenpiteiden vaikutuksia mahdollisimman luotettavasti. Olemme sitoutuneetjatkamaan järven hoitoa niin kauan kuin tarve vaatii.

Erillisiä selvityksiä

LUVY teki purotutkimuksen huhtikuussa 2001. Tutkimukseen valittiin kolme järveen johtavaa puroa. Tulokset osoittivat, että Hannusjärveen kulkeutuu ravinteita kaikista kolmesta purosta. Järven rehevöityminen on alun perin johtunut sen ulkopuolelta tulevasta kuormituksesta. Kun kriittinen rehevyystaso on saavutettu, myös järven sisäinen kuormitus alkaa lisääntyä. On tärkeää saada ulkoinen kuormitus kuriin, jotta muuthoitokeinot toimisivat kunnolla.

Hannusjärvi pääsi mukaan myös Koneen säätiön rahoittamaan projektiin ” Länsi-Uudenmaan rannikko rautakaudella ja keskiajalla. Asutushistoria arkeologian, historian, biologian ja geologian näkökulmista”. Talvella 2004 Hannusjärven pohjasta kairattiin 180 cm pitkä sedimenttisarja. Siitä tehtyjen piileväanalyysien ja radiohiiliajoitusten avulla tutkijat kirjoittivat Hannusjärvi – hetkiä, kerroksia, elämää -kirjaan:

"Noin 3000 vuotta sitten Hannusjärven syvänne oli Itämerta, Soukansalmen ja Suomenojan yhdistävän salmen pohjaa … Kuroutuminen järveksi alkoi noin 2500 vuotta sitten. Maan kohotessa ensin katkesi yhteys Suomenojalle ja myöhemmin Soukanlahteen. Noin 2300 vuotta sitten muodostui järvi. (FT Arto Miettinen)

Viljelykulttuurin alkamisajankohta Hannusjärven ympäristössä voitiin selvittää radiohiiliajoituksella. Maata alettiin viljellä Hannusjärven lähiseudulla viikinkiajan ja ristiretkien ajan vaihteessa likimain vuonna 1000 jaa. (FM Teija Alenius)"

2003–2004 talvella todettiin yhdessä järveen laskevassa ojassa hälyttäviä ravinnelukuja. Ojaa oli perattu ja alueella tehtiin rakennustöitä. Kokonaistyppi ja -fosfori olivat yli 10-kertaiset normaaliin verrattuna ja vedessä oli kolibakteereita. Tämän jätevesipulssin vaikutukset näkyivät selvästi vuosittaisissa mittauksissa. Sen syy ei ole selvinnyt, mutta se osoitti, että järvi on herkkä pienillekin muutoksille sen valuma-alueella.

Espoon kaupunki suunnittelee parhaillaan 2013 metrolinjauksia aivan järven viereen. Olemme aktiivisesti mukana tehtävissä selvityksissä ja vesitasojen mittauksissa.